Miten oma eläimemme voisi toimia perheemme neurokirjon lapsen tai nuoren tukena?
Eläimemme hakeutuu aina perheemme erityisen seuraan, miten voin vahvistaa tätä suhdetta?
Miten suunnitellaan ja toteutetaan eettinen eläinarki perheessä, jossa perheenjäsenillä on erityisentuen tarvetta?
Voinko kouluttaa eläimelleni tukitaitoja ilman, että se koulutetaan virallisesti käyttöön?
Voiko oma eläimeni toimia tukenani?
Miten tulisi edetä, kun haluaisin kouluttaa eläimelleni tukitaitoja?
Terveisin,
Suska
SKH-palvelut
koulutus@skh-palvelut.com
Voit myös varata ajan suoraan ajanvarauksesta.
Klikkaamalla alla olevasta painikkeesta pääset nettiajanvaraukseen.
Lähestyessämme eläintä eläimen sanaton viesti, pieni vilkaisu tai kääntyminen pois päin voi olla viesti siitä, että tulit tilanteeseen vähän nopeasti. Pieni kurotus sinua kohti taas viesti siitä, että olet kiinnostava. Näiden hienovaraisten, ensimmäisten eleiden lukeminen voi olla sinulle helppoa, eleet ymmärrettäviä, mutta ne eivät ole kaikille. Osa ei näe ollenkaan niitä pieniä ensimmäisiä eleitä, jotka sinulle saattavat olla jo kuin huuto. Samoin omassa viestinnässäsi, jos ihmiset eivät reagoi niihin ensimmäisiin pieniin eleisiisi, eleisiin, joihin törmätessä itse jo antaisit tilaa, he eivät ehkä ole havainneet niitä.
Jokainen käyttää rauhoittavia signaaleja, ihminenkin. Eri lajeilla eleet ovat hiukan erilaisia, mutta on monia eleitä, joita on helppo ymmärtää lajista riippumatta. Katseen pois päin kääntäminen, pään kääntäminen, kauemmas meneminen, haukottelu, silmien siristäminen tai räpyttäminen, ylipäätään katseen katkaiseminen, silmiin tuijottaminen on epäkohteliasta, ahdistavaa, kierroksia nostattavaa. Toisen katseleminen voi olla hyvinkin kiehtovaa, mutta silmiin tuijottaminen ei. Jo pienellä siristämisellä pidemmän katseenkin kestää.
Rauhoittavat signaalit, Turid Rugaas (koira)
Hevosen elekieli ja rauhoittavat signaalit, Rachaël Draaisma, käännös Nina Mäki-Kihniä
Eläimet lukevat eleitämme ja haistavat tunteitamme välittäjäaineiden kautta. Eläimet luontaisesti hakeutuvat toisen tueksi, yli lajirajojen.
Siinä kohtaa, kun eläintä aletaan käyttää tukena, on rooli sitten henkilökohtaisena hyötykoirana tai eläinavusteisesti toimivana eläimenä, nousee turvallisuudesta, eläimen hyvinvoinnista, jaksamisesta ja palautumisesta huolehtiminen vielä tärkeämpään rooliin.
Muutamia "nyrkkisääntöjä", jotka käytöstä riippumatta ovat aina asioita, joista eläintä tukena käyttävän tulee huomioida
Eläimen lajityypillisestä hyvinvoinnista tulee huolehtia. Tämä tarkoittaa perustarpeiden (lepo, ravinto, liikunta, uni, sosiaaliset suhteet oman lajisten, muiden lajien ja ihmisten kanssa) lisäksi eläimen mielialasta huolehtimista ja sitä, että ihminen osaa tulkita eläimen eleitä, stressitasossa näkyviä nousuja, kuormitusta ja kipua.
Eläintä käytetään ainoastaan työtehtäviin, jotka sille on koulutettu ja yleistetty.
Eläintä ei koskaan käytetä tilanteessa, jossa kohdehenkilön tai asiakkaan itsehillintä on menetetty.
Mikäli tunnekuohu alkaa tapaamisen aikana, eläin tulee viedä tai lähettää pois tilanteesta.
Eläin voi olla tukena ennaltaehkäisevänä tai palautumisessa, kun tilanne on saatu hallintaan.
Esimerkki tällaisesta tilanteesta voisi olla ylikuormituksen aiheuttama tunneromahdus eli meltdown.
Koiralle tulee olla opetettuna poistumiskäytös, muiden eläinlajien kanssa oltava tilanteisiin harjoiteltu suunnitelma.
Työn ja levon määrä tulee olla suhteessa toisiinsa.
Eläimellä voi olla vain yksi "ammatti". Jos eläimen ammatti on työtehtävässä, muu sen kanssa tehtävä toiminta tulee olla ammatissajaksamista ja hyvinvointia tukevaa, ei esimerkiksi kilpailutavoitteista.
Eläinavusteisesti työskentelevä eläin, esim. koira, tekee töitä muutamana päivänä viikossa. Henkilökohtaisena hyötykoirana toimivan koiran kohdalla tulee olla erityisen tarkka siitä, että koiralla on myös lepo- ja palautumisaikaa.
Henkilökohtaisen hyötykoiran työ on rinnastettavissa omaishoitajan työhön; olla saatavilla kellon ympäri.
Koirasta huolehtivan aikuisen tulee tauottaa koiran työpäivää ja taata koiralle mahdollisuus poistua aina työtehtävästä.
Lapsen tukena toimivasta eläimestä, sen hyvinvoinnista ja ohjauksesta on vastuussa aikuinen.
Suomen Autismikoira ry:n sivulta www.autismikoira.com (neurokirjon lapsen tueksi kouluttu perheen oma koira)
Avustajakoira ry:n sivulta www.avustajakoira.fi
Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry https://kasvatus-kuntoutuskoirat.fi/
Susanna Hämäläinen
Eläintenkouluttaja (AT), ratsastuksenopettaja,
ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja
SKH-PALVELUT
Karjamaantanhua 21 B, Luvia
@ koulutus@skh-palvelut.com
Puh./WhatsApp 040 5629 235 (WhatsAppilla tavoittaa nopeimmin)